Alvar Aallon Paimion parantola

Sunnuntaina pääsin tutustumaan Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan, joka on yksi Aallon kuuluisimmista töistä. Paimion parantola valmistui vuonna 1933 tuberkuloosiparantolaksi, ja 1960-luvulta aina vuoteen 2015 asti se toimi sairaalana osana Turun yliopistollista keskussairaalaa.

Koska tuberkuloosiin ei ollut parantavaa hoitoa 1930-luvulla, oli sairauden hoito siihen aikaan pääasiassa lepäämistä ja puhtaan ilman hengittämistä luonnon keskellä, mitä varten koko parantola suunniteltiin. Potilaat muun muassa viettivät kolme tuntia päivittäin kattoterassilla keskittyen puhtaan ilman hengittämiseen.

Arkkitehtuurisesti parantola edustaa funktionaalista tyyliä. Vaikka rakennus on ulkoa pääasiassa valkoinen, sen sisällä on käytetty runsaasti, mutta harkitusti värejä. Kirkkaan keltainen portaikko tuo mieleen auringon, ja vaaleanvihreät katot potilashuoneissa rauhoittavat. Lisäksi Aalto suunnitteli yhdessä vaimonsa Ainon kanssa parantolan kalusteet, joista kuuluisimpana Paimio-tuoli. Myös parantolan valaisimet olivat harkittuja, ja Aalto suosi paljon epäsuoraa valaistusta, mikä ei häikäisisi vuoteissa makaavia potilaita.

Itsenäni parantola kiehtoi erityisesti sen arkkitehtuurin takia näin sisustusharrastajan silmin, mutta terveysalan ammattilaisena myös parantolan historia ja tuberkuloosia sairastavien potilaiden hoito kiinnosti. Vaikka lääketiede on kehittynyt parantolan ajoista, toivoisin että nykyaikaisessakin sairaaloiden suunnittelussa muistettaisiin viihtyisyys ja esteettisyys sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta.

Kierroksen jälkeen parantolassa äänitettiin BBC:n The Evidence -radio-ohjelmaa, jonka teemana oli terveellinen arkkitehtuuri, missä haastateltavina oli alan asiantuntijoita. Jakso tulee ulos toukokuussa.

Parantolan tulevaisuus on vielä auki, mutta toivottavasti sille löytyy käyttöä jatkossakin, jotta rakennuksesta voidaan pitää huolta.

Lähteet:

• Alvar Aalto 2019. Paimion parantola.

• Paimion kaupunki 2019. Paimion parantola.