Alvar Aallon Paimion parantola

Sunnuntaina pääsin tutustumaan Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan, joka on yksi Aallon kuuluisimmista töistä. Paimion parantola valmistui vuonna 1933 tuberkuloosiparantolaksi, ja 1960-luvulta aina vuoteen 2015 asti se toimi sairaalana osana Turun yliopistollista keskussairaalaa.

Koska tuberkuloosiin ei ollut parantavaa hoitoa 1930-luvulla, oli sairauden hoito siihen aikaan pääasiassa lepäämistä ja puhtaan ilman hengittämistä luonnon keskellä, mitä varten koko parantola suunniteltiin. Potilaat muun muassa viettivät kolme tuntia päivittäin kattoterassilla keskittyen puhtaan ilman hengittämiseen.

Arkkitehtuurisesti parantola edustaa funktionaalista tyyliä. Vaikka rakennus on ulkoa pääasiassa valkoinen, sen sisällä on käytetty runsaasti, mutta harkitusti värejä. Kirkkaan keltainen portaikko tuo mieleen auringon, ja vaaleanvihreät katot potilashuoneissa rauhoittavat. Lisäksi Aalto suunnitteli yhdessä vaimonsa Ainon kanssa parantolan kalusteet, joista kuuluisimpana Paimio-tuoli. Myös parantolan valaisimet olivat harkittuja, ja Aalto suosi paljon epäsuoraa valaistusta, mikä ei häikäisisi vuoteissa makaavia potilaita.

Itsenäni parantola kiehtoi erityisesti sen arkkitehtuurin takia näin sisustusharrastajan silmin, mutta terveysalan ammattilaisena myös parantolan historia ja tuberkuloosia sairastavien potilaiden hoito kiinnosti. Vaikka lääketiede on kehittynyt parantolan ajoista, toivoisin että nykyaikaisessakin sairaaloiden suunnittelussa muistettaisiin viihtyisyys ja esteettisyys sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta.

Kierroksen jälkeen parantolassa äänitettiin BBC:n The Evidence -radio-ohjelmaa, jonka teemana oli terveellinen arkkitehtuuri, missä haastateltavina oli alan asiantuntijoita. Jakso tulee ulos toukokuussa.

Pääoven lippa muistuttaa keuhkoa
Pääaulan neuvontakoppi lisättiin kun parantola muuttui sairaalaksi
Pääporraskäytävä on kirkkaan keltainen
Viherkasvit olivat tärkeitä viihtyisyyden lisääjiä tilassa, mutta parantolassa niitä säilytettiin ikkunoiden välissä hygieniasyistä
Parantolan ruokasali
Aallon suunnittelemaa epäsuoraa valaistusta
Kattoterassilla hengitettiin puhdasta ilmaa
Kattoterassin katosta ”pidennettiin” vuosi parantolan avaamisen jälkeen, koska potilaat kastuivat sateella.
Kahden hengen potilashuone oli aikanaan luksusta

Parantolan tulevaisuus on vielä auki, mutta toivottavasti sille löytyy käyttöä jatkossakin, jotta rakennuksesta voidaan pitää huolta.

Lähteet:

3 thoughts on “Alvar Aallon Paimion parantola

  1. Paimion parantolassa pitää ehdottomasti käydä! Se on todellinen arkkitehtoninen helmi. Tuo neuvontakoppi on ovan ihana 🙂 Muistan hämärästi, että mummoni oli parantolassa pitkän aikaa hoidossa tuberkuloosin takia, joka oli jotenkin ollut piilevänä hänessä sotavuosista lähtien ja puhkesi vasta vanhemmalla iällä (ilmeisesti tämä on mahdollista!?). Minua ei kuitenkaan päästetty tartuntariskin takia vierailijaksi. Muistaakseni mummolle kokemus Paimion parantolassa oli hyvä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.