Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat pinnalla. Ekologisuudesta puhutaan jatkuvasti, kun puhutaan vaateteollisuudesta, kosmetiikkateollisuudesta ja matkustamisesta. Ekologisesta sisustamisesta sen sijaan puhutaan ja kirjoitetaan mielestäni aivan liian vähän. Lisäksi luotettavaa tietoa siitä, mikä oikeasti on ekologista ja mikä ei, on vaikeaa löytää.
Ennen joulua pääsin kuitenkin kuuntelemaan sisustussuunnittelija Mari Sinnin luentoa ekologisesta sisustamisesta, ja tutustumaan ekologisen sisustamisen ja asumisen periaatteisiin.
Sitran (2017) mukaan asuminen tuottaa suurimman osan (39%) suomalaisten kasvihuonepäästöistä. Tähän kuuluu tietenkin kaikki asumiseen liittyvä, kuten lämmitys, johon Suomessa luonnollisesti kuluu paljon energiaa. Useilla pienillä muutoksilla voidaan kuitenkin saada aikaan merkittäviä säästöjä.
Asuntoa rakennettaessa tai remontoidessa voi tietenkin valita ekologisia materiaaleja. Se mikä sitten todella on ekologista, ei ole kovin selkeää. Erilaiset ympäristömerkit kun eivät välttämättä takaa tuotteet ekologisuutta, koska ne ovat kaupallisia. Lisäksi yritykset saattavat syyllistyä viherpesuun, jossa tuotteesta ”pestään” ekologisempi kuin se todellisuudessa on.
Kuluttaja joutuukin usein tekemään aika paljon taustatyötä tuotteista ja niiden sisältämistä ainesosista, mikäli haluaa suosia oikeasti ekologisia tuotteita. Kyseenalaistaminen myös kannattaa. Luin joku aika sitten siitä, miten vaateteollisuus on vähitellen muuttunut kestävämmäksi, koska kuluttajat ovat vaatineet läpinäkyvyyttä tuotantoprosesseihin. Kuluttajilla on siis valtaa, joten miksemme käyttäisi sitä myös, kun asioimme rakennus- ja sisustusliikkeissä.
Kaikkein ekologisinta on tietenkin olla kuluttamatta ja ostamatta uutta, tai ostaa käytettyä tavaraa. Jos kuitenkin tarvitsee jotain täysin uutta, kannattaa valita tuote, joka on valmistettu kierrätetystä ja uusiutuvasta materiaalista, ja joka on tuotettu lähellä, sekä että sen tuottamiseen on käytetty mahdollisimman vähän energiaa.
Ekologisuus on itselleni tärkeä aihe, joten tulen varmasti kirjoittamaan aiheesta vielä lisää. Ekologisesta sisustamisesta voi kuitenkin lukea lisää Mari Sinnin blogista ja sivuilta.
Sisustustarinoita 
Tuo yritysten viherpesu on järkyttävää kuluttajien vedätystä. Silmäni oikein avautuivat, kun katsoin aiheesta pitkän dokumentin muutama kuukausi sitten. Pitäisihän tiedostavan kuluttajan ymmärtää, ettei kaiken maailman ”greenit” ja vihreät fontit paketin kyljessä tarkoita välttämättä yhtään mitään – silti olen ollut aika sinisilmäinen.
Kun sisustaa ostamalla kirpputoreilta tai kavereilta, ei tule ainakaan rahoittaneeksi ns. kyseenalaisten yritysten toimintaa.
Jotkut voivat ehkä mieltää viherkasvisustamisetkin ekologiseksi, mutta jos ostaa marketista muualla Euroopassa kasvatettuja kasveja, emme voi tietää esim. millaisissa oloissa työntekijät ovat kasvihuoneessa työskennelleet…
Liika ajattelu pilaa yleensä koko elämän, myös sisustamisen ilon 🙂 Mutta hyvä, jos ja kun ekologinen sisustaminen nostaa suosiotaan nyt ja tulevaisuudessa.
TykkääTykkää
Juuri niin. Ekologisinta on olla hankkimatta mitään, tai sitten valita kierrätettyä tavaraa.
Vihersisustamisessa on myös ongelmansa. Etenkin jos kasvit kasvatetaan kasvihuoneessa ja kuljetetaan kaukaa. Ekologisinta olisi poimia kukat omalta pihalta tai kotikulmilta.
Mutta kuten sanoit, liika ajattelu pilaa usein ilon. Pienilläkin teolla on hyviä vaikutuksia 🙂
TykkääTykkää